Iris Pallida: Hajuvesiteollisuuden sininen kulta

Iiris on yksi lempi-raaka-aineistani ja yksi hajuvesiteollisuuden kalleimmista raaka-aineista. Sitä on runsaasti rakastamassani L’Heure Bleue -tuoksussa sekä luomassani Florentina -hajuvedessä.
Kasvitiede ja alkuperä
Iiris kuuluu kurjenmiekkakasvien heimoon. Se on alun perin kotoisin Kaukoidästä, ja tärkeimmät tuottajamaat ovat Italia, Marokko ja Kiina. Kasvitieteellisesti tunnetaan kaksi lajiketta: Iris Pallida ja Iris Germanica.
Iiriksen kukilla on ihastuttava tuoksu. Olen ollut etuoikeutettu saadessani haistaa iiriksiä, jotka levittivät suklaista nuottia. Lähes kullan hintainen iiris kätkee tuoksuaarteensa juuriinsa, joita kutsutaan usein juurakoksi eli maavarreksi.
Puuterimainen nuotti
On syytä huomata, että puuterimainen nuotti eroaa selvästi erittäin makuaistin herättävästä vaniljanoteesta. Puuterimaisen nuotin nimitys juontaa juurensa ensimmäisistä riisipuutereista, jotka tuohon aikaan hajustettiin iiriksellä. Myös käsineet hajustettiin usein tällä tuoksulla.
Koen puuterimaisen nuotin melko kuivana, hieman puumaisena, orvokin vivahteisena. Jos se olisi väri, se olisi pastellisävy — se on hyvin haihtuva, vaikeasti tavoitettava ja eteerinen nuotti.
Iris Pallida: Erinomaisuuden kärsivällisyys
Italiasta kotoisin oleva Iris Pallida on nimeltään juurakko, mutta tarkemmin sanottuna kyseessä on maanalainen varsi, johon voi muodostua niin kutsuttuja lisäjuuria. Italiassa iiristä viljellään jyrkillä, karulla, kivisellä ja huonosti valaistuilla mailla. Jyrkkyys tekee viljelyn koneellistamisesta mahdotonta. Istutus tapahtuu syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin.
Kuuden vuoden prosessi
Nämä tuoksuattomat varret puhdistetaan ja kuivataan, ja ne korjataan 3–4 vuoden ikäisinä. Iiriksen tuoksun paljastuminen vaatii vähintään kolme vuotta (sato korjataan kolmantena vuonna istutuksen jälkeen heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin).
Iiriksen varret erittävät kärsivällisesti ironia, joka on iiriksen tuoksun pääkomponentti. Sen jälkeen ne varastoidaan säkkeihin vielä kolmeksi vuodeksi täydelliseen kuivumiseen ja majesteettisen tuoksun ilmaantumiseen asti. Iris Pallida tarvitsee siis kuusi vuotta paljastaakseen tuoksullisen mestariteoksensa.
Tämän jälkeen juurakot eli varret jauhetaan hienoiksi hiukkasiksi ja käsitellään tislauksella, jolloin saadaan tahna, jota kutsutaan iirisvoiksi. Sen maserointi orgaanisessa liuottimessa ja uuttaminen johtavat lopulta iiriksen absoluuttiin.
Asiantuntijan näkemys
Arvostan ainoastaan Iris Pallidaa — muilla lajikkeilla ja alkuperäalueilla ei ole Firenzen iiriksen eleganssia. Haluaisin tietää, kuka keksi tai aavisti kylvävänsä tuon pienen siemenen, josta kasvoi iiriksen juuri, ja odotti kuusi vuotta käsitelläkseen lopulta nuo varsin vaatimattoman näköiset juurakot saadakseen tuon ihmeen — iiriksen absoluutin.
Historia ja mytologia
Kaikki siinä on täydellisyyttä. Sen kukka on loistava, sen olemus on ylväs, majesteettinen ja hallitseva. Kuninkaallinen vertauskuva, Fleur de Louys Ludvig Hurskaan kunniaksi, muuttui kielellisen sekaannuksen myötä muotoon Fleur de Lys. Kreikkalaisessa mytologiassa iiristä pidettiin jumalten sanansaattajana. Iris tarkoittaa kreikaksi sateenkaarta.
Tuoksukuvaus
Iiris on hajuvesimestareiden mielestä ylellisyyden ruumiillistuma kauneutensa ja jokaisen vivahdenuottinsa puhtauden ansiosta. Hajuvedessä se henkii säteilevää, ainutlaatuista lämpöä, joka on yhtä aikaa voimakas ja hallittu.
Sen tuoksu on monivivahteinen: ihastuttavia nuotteja orvokin ja mimosan välillä, puumaisia sävyjä, kevyttä vadelmaa ja porkkananuottia. Hajuvesiteollisuudessa iiriksen vaikutelmaa korvaamaan tai vahvistamaan lisätään usein porkkanansiemenöljyä.
Iris Germanica ja uuttotekniikat
Marokossa Germanica-lajike on kestävämpi ja helpompi viljellä, mutta tuoksu on vähemmän hienostunut. Juurakot tai varret nostetaan maasta ja puhdistetaan mullasta. Tämän jälkeen on kaksi mahdollista käsittelytapaa:
- Kuoritut juurakot: ne kuoritaan käsin ja pestään. Tämä vaihe on pitkä ja vaivalloinen — yksi henkilö käsittelee 40 kg juurakkoja päivässä.
- Kuorimattomat juurakot: ne leikataan viipaleiksi. Sen jälkeen juurakot kuivataan 10 päivää ja varastoidaan halleihin tarkkaan säädellyissä tuuletus- ja kosteusolosuhteissa kolmen vuoden ajan.
Juuri ilmakuivauksen aikana ironi, iiriksen jaloin ja kallein ainesosa, kehittyy. Juurakot vaativat siis kuusi vuotta käsittelyä saavuttaakseen optimaalisen laatunsa.
Lopputuotteet (voi vs. absoluutti)
Kuuden vuoden jälkeen juurakot jauhetaan jauheeksi, ja sitten on kolme mahdollista käsittelytapaa:
- Iiriksen absoluutti: Iirisjauheen vesihöyrytislaus tuottaa vahamaisen valkoisen tahnan eli konkreettisen tai voiuutteen (10–35 % ironia), minkä jälkeen suoritetaan tyhjiötislaus, jolloin saadaan vahojen absoluutti (65–85 % ironia).
- Iirisjauheen resinoidi: Iirisjauhetta käsitellään haihtuvilla liuottimilla (viskoosi tuote, joka sisältää 1–3 % ironia).
- Tinktuura: Iirisjauhetta käsitellään tinktuurana tai infuusiona, joka sisältää erittäin pieniä määriä ironia.
Iiriksen kaksi pääkomponenttia ovat ironi, erittäin kallis yhdiste joka edustaa iiriksen laatua, sekä myristiinihappo. Ironia voidaan käyttää yksinään — se on ehdottoman ylellinen tuote. Iirisvoin ironipitoisuus voidaan kalibroida (esimerkiksi 8 %) lisäämällä luonnollista myristiinihappoa, joka sisältää ironia ja joka on peräisin absoluutin valmistusprosessista.
Hajuvedet, joissa iiriksellä on tärkeä rooli
- Iris Pallida L’Artisan Parfumeur
- Infusion d’iris Prada
- Iris Ganache Guerlain
- Homme Dior
- L’Heure Bleue Guerlain
- Après l’Ondée Guerlain
- Florentina Delacourte Paris
- Insolence Guerlain, Maurice Roucelin ja Sylvaine Delacourten luomus